
Johdanto
Vaikka maailma muuttuu koko ajan paremmaksi, mitä tulee inklusiivisuuteen ja tiedonsaantiin, on neuroepätyypillisten ihmisten, kuten esimerkiksi ADHD:ta, autismikirjon häiriötä tai muita neurologisia poikkeavuuksia omaavien henkilöiden, kohtaama stigma valitettavasti edelleen yleinen ja laajalle levinnyt, myös terveydenhuollossa.
Tämä stigma vaikuttaa merkittävästi niin diagnoosin saamiseen, hoitokäytäntöihin kuin potilaiden kokemukseen hoidosta.
Tutkimus ja ymmärrys neuroepätyypillisyydestä on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta uuden tiedon omaksuminen hoitokäytäntöihin on käsittämättömän hidasta.
Suomessa erityisesti psyykkisiin ja neurologisiin sairauksiin liittyvä hoito kärsii haasteista, jotka juontavat juurensa vanhentuneisiin käsityksiin, koulutuksen puutteeseen sekä rakenteellisiin ongelmiin terveydenhuollossa.
(lisää…)

