Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä? Tämä kysymys on kiehtonut filosofeja ja ajattelijoita vuosisatojen ajan joka puolella maailmaa. Ei siis liene ihme, että se on kysymys, jonka ääreltä löydän myös itseni aina säännöllisesti.
Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti ollut vallalla kaksi erityisen vahvaa suuntausta: yksi, jonka mukaan ihminen syntyy hyvänä ja turmeltuu ympäristön vaikutuksesta, ja toinen, jonka mukaan ihminen on pohjimmiltaan itsekäs tai jopa paha ja yhteiskunta tai kasvatus kesyttää hänet.
Kumpikaan näistä näkökulmista ei kuitenkaan täysin selitä havaintoja, joita saamme todellisesta maailmasta ja aidosta inhimillisestä elämästä. Sekä hyvyys että pahuus voivat nimittäin versoa hyvinkin yllättävissä olosuhteissa.
(lisää…)
Epilogi 