Näin kuntavaalien alla ja keskustan välikysymyksen luettuani tuli mieleeni, että vaaleja ennen annetuille tuotekuvauksille ei todellakaan ole kyllä minkäänlaisia takuita.
Yleensä jos tilaamme tuotteen, voimme palauttaa sen, jos se ei vastaa lupauksia. Mutta kun annamme äänemme ehdokkaalle ja puolueelle heidän vaalilupaustensa perusteella, emme voi peruuttaa päätöstämme, vaikka lupaukset osoittautuisivat kuinka tyhjiksi.
Pahimmassa tapauksessa äänestäjä sitoutuu vuosikausiksi tukemaan itselleen haitallista politiikkaa.
Politiikassa on siis selvä kuluttajansuojan puute: äänestäjä jää yksin pettymystensä kanssa, ja vaalikausi kuluu normaalisti ilman minkäänlaista mahdollisuutta hyvitykseen.
Nykyinen hallituskausi on ollut poikkeuksellisen täynnä takinkääntöjä. Hallituspuolueet, jotka vaalikampanjoissaan antoivat selkeitä lupauksia, ovat tehneet päätöksiä, jotka ovat suoraan ristiriidassa niiden kanssa.
Tämä heikentää demokratian uskottavuutta ja syö äänestäjien luottamusta politiikkaan. Ja sitten ihmetellään alhaista äänestysprosenttia…
Pohdiskelen tässä kirjoituksessa eniten mieleeni jääneitä esimerkkejä nykyisen hallituksen osalta tähän saakka.
.
Riikka Purra ja pienituloisten leikkaukset
Ennen vaaleja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuutti pyhästi, ettei puolue tule missään tapauksessa leikkaamaan pienituloisilta eikä heikentämään perusturvaa.
Kuitenkin valtiovarainministerinä hän on ollut vastuuasemassa mukana päättämässä ennen näkemättömistä miljardiluokan leikkauksista, jotka osuvat juuri niihin pienituloisiin, joiden etua hän vannoi olevansa menossa puolustamaan.
Ja kaiken lisäksi hän teki sen sakset kädessä naureskellen ja vähätellen asiaa. Eli pelkkä takinkääntö ei riittänyt vaan oli vielä pakko vääntää oikein veistä haavassa. (perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin julkaisema kuva Purrasta poseeraamassa saksien kanssa).
Purra on perustellut näitä päätöksiä taloudellisella pakolla, mutta silti ristiriita vaalilupausten ja toteutuneen politiikan välillä on ilmeinen. Toimivia vaihtoehtoisia budjetteja saatiin opposition toimesta useampikin kappale, joten kyse oli selkeästä arvovalinnasta.
Tämä on herättäti laajaa kritiikkiä. Eduskunnassa oppositio nosti myös esiin nämä hänen aiemmat lausuntonsa. Onkin mielenkiintoista nähdä näkyykö tämä kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatuksessa.
.
Kokoomus ja käyttöhuonekokeilu
Kokoomus ilmoitti ennen vaaleja selkeästi kannattavansa huumeiden käyttöhuonekokeilua osana haittojen vähentämistä ja terveydenhuollon kehittämistä. Mutta pääministeripuolueen edustajat äänestivät eduskunnassa kansalaisaloitteen hylkäämisen puolesta.
Tämä takinkääntö herättää kysymyksen: oliko kokoomuksen aiempi tuki siis vain pelkkää vaalitaktiikkaa ja äänien varastamista valehtelulla? Olisi epäuskottavaa, että puolueen periaatteet muuttuisivat näin radikaalisti ihan yhtäkkiä ja ilman perusteluja.
.
Hallitus ja ristiriitaiset päätökset
Muutkin hallituspuolueet ovat tehneet päätöksiä, jotka eivät vastaa niiden ennen vaaleja antamia lupauksia:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset: Vaaleja ennen kyllä korostettiin hyvinvoinnin tukemista, mutta hallitus on tehnyt miljardiluokan leikkauksia terveydenhuoltoon.
Koulutusmäärärahojen supistaminen: Puheet koulutuksen merkityksestä eivät estäneet rahoituksen merkittävää leikkaamista.
Ympäristöpolitiikan perääntyminen: Ilmastotoimia luvattiin edistää, mutta niiden käytännön toteutus on jäänyt olemattomaksi.
.
RKP ja koulutuslupaukset
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) korosti ennen vaaleja erityisesti juuri koulutuksen merkitystä ja lupasi panostaa opetuksen laatuun. Kuitenkin nyt vaalien jälkeen hallituksessa RKP on ollut mukana tekemässä massiivisia leikkauksia koulutussektorille:
Ammatillinen koulutus menettää 120 miljoonaa euroa, mikä vaikuttaa erityisesti aikuiskoulutukseen ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin.
-Vapaa sivistystyö kohtaa 25 miljoonan euron leikkaukset, heikentäen kansalaisopistojen toimintaa.
-Opiskelijoiden asumistuki supistuu 310 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen, vaikeuttaen opiskelijoiden toimeentuloa.
Nämä leikkaukset ovat suoraan ristiriidassa RKP:n aiempien lupausten kanssa.
.
Kristillisdemokraatit ja hyvinvointipalvelut
Kristillisdemokraatit (KD) kampanjoivat hyvinvointipalveluiden puolesta ja lupasivat panostaa erityisesti nuorten hyvinvointiin. Hallitusvastuussa puolue on kuitenkin hyväksynyt päätöksiä, jotka leikkaavat juuri näiltä aloilta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset: Hallitusohjelmaan kirjattiin 4 miljardin euron säästöt, joista merkittävä osa kohdistuu pienituloisiin ja sairaisiin.
Nuorten tukeminen: KD lupasi koota nuorten palvelut yhteen vastuuministeriöön, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan hallituksen politiikka on heikentänyt pienituloisten lapsiperheiden asemaa.
Tämä herättää kysymyksen: miten puolue voi perustella olevansa “perheiden ja heikompiosaisten puolella”, jos se osallistuu heihin kohdistuviin leikkauksiin?
Kristillinen arvomaailma hallituksen toimista ainakin on kaukana.
.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja:
-Maahanmuuton kiristämistä – joitakin tiukennuksia on tehty, mutta kaikki puolueen ajamat uudistukset eivät ole toteutuneet.
Talouspolitiikan uudistamista – puolue lupasi pienentää valtion velanottoa, mutta on joutunut tekemään kompromisseja, jotka ovat vesittäneet tavoitteet.
Koulutuksen laadun parantamista – todellisuudessa koulutussektori on joutunut suurten leikkausten kohteeksi.
Lisäksi PS lupasi laskea polttoaineiden hintoja, mutta hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat johtaneet niiden nousuun. Arvonlisäveron ja polttoaineveron korotukset ovat heikentäneet ostovoimaa – päinvastoin kuin PS ennen vaaleja lupasi.
Puolue on ollut myös useissa rasismikohussa, mikä on vaikuttanut sen uskottavuuteen ja heikentänyt koko Suomen mainetta kansainvälisesti.
.
Kokoomus ja ostovoiman ristiriidat
Kokoomus esitti vaaleissa kolme keskeistä lupausta:
Talouskasvun ja velkaantumisen hillitseminen – kuten todettu, velkaantuminen on jatkunut, vaikka talous on osoittanut elpymisen merkkejä. Velanotto on yhtä suurta kuin aiemmilla hallituksilla vaikka leikkaukset ovat olleet massiivisia. Mihin raha on hävinnyt?
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen – hyvinvointipalveluihin on kohdistettu merkittäviä leikkauksia, mikä on herättänyt kritiikkiä.
Ostovoiman parantaminen – hallitus on toteuttanut veronkevennyksiä keskituloisille, mutta samalla elinkustannusten nousu, tukileikkaukset ja arvonlisäveron korotus ovat syöneet ostovoimaa.
Pienituloisten kohdalla hallituksen politiikka on käytännössä heikentänyt elintasoa.
.
Yhteenveto – Takinkääntäjien hallitus
Tämän hallituskauden aikana vaalilupausten ja toteutuneen politiikan välillä on ollut hyvin räikeitä ristiriitoja. Perussuomalaiset lupasivat olla leikkaamatta pienituloisilta – mutta tekivät niin. Kokoomus korosti ostovoiman parantamista – mutta toteutti päätöksiä, jotka heikensivät sitä. Kristillisdemokraatit puhuivat hyvinvointipalveluiden puolesta – mutta hyväksyivät niiden leikkaukset.
Näiden esimerkkien valossa on selvää, että politiikassa ei ole kuluttajansuojaa. Äänestäjä voi tehdä valintansa vain vaalilupausten perusteella, mutta hänellä ei ole keinoja vaatia korvauksia, kun lupaukset pettävät. Tämä heikentää demokratian uskottavuutta ja lisää kyynisyyttä politiikkaa kohtaan.
.
Miten tähän voisi puuttua?
-Lupausseuranta: Riippumattoman tahon ylläpitämä tietokanta, joka dokumentoi puolueiden ja poliitikkojen vaalilupaukset ja niiden toteutumisen.
Yhdysvallat: PolitiFact on Pulitzer-palkittu faktantarkistussivusto, joka arvioi poliitikkojen lausuntojen paikkansapitävyyttä ja seuraa vaalilupausten toteutumista.
Kanada: CBC News ylläpitää “Promise Tracker” -sivustoa, joka seuraa hallituksen lupausten edistymistä.
Iso-Britannia: Full Fact on riippumaton hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarkistaa poliitikkojen ja median esittämiä väitteitä ja seuraa lupausten toteutumista.
-Äänestäjän oikeudet: Mahdollisuus peruuttaa äänensä tai vaikuttaa päätöksiin kesken vaalikauden.
Takaisinkutsuvaalit (Recall Elections): Joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa ja Sveitsissä äänestäjillä on mahdollisuus järjestää takaisinkutsuvaalit, jos tietty määrä äänestäjiä allekirjoittaa vetoomuksen vaaleilla valitun viranhaltijan erottamiseksi ennen kauden päättymistä.
-Vaalikampanjoiden sääntely: Lupausten tahallinen harhaanjohtaminen tulisi voida sanktioida.
Kanada: Kanadan vaalilaki kieltää tahallisesti väärien tietojen levittämisen ehdokkaista vaalikampanjoiden aikana.
Iso-Britannia: Vuoden 1983 Representation of the People Act tekee laittomaksi julkaista väärää tietoa ehdokkaan luonteesta tai toimista vaalien aikana.
.
Jotain muutoksia ainakin tarvittaisiin. Nyt politiikan kuluttajansuoja pysyy olemattomana – ja takinkääntäjät jatkavat työtään.
.
.
Lähteet:
-Yle Uutiset: “Tutkija: Purra vähättelee hallituksen toimien vaikutusta pienituloisiin”
-MTV Uutiset: “Purra MTV:lle: Leikkauksia voi tulla lisää”
-Yle Uutiset: “Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen huumeiden käyttöhuoneista”
-Suomenmaa: “Kansalaisaloite huumeiden käyttöhuoneista kaatui”
-MTV Uutiset: “Koulutusleikkaukset herättävät arvostelua hallituspuolueissa”
-Helsingin Sanomat: “Oppositio kritisoi RKP:tä koulutuslupausten rikkomisesta”
-Yle Uutiset: “Kristillisdemokraatit hyväksyi miljardileikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin”
-MTV Uutiset: “Perussuomalaiset petti lupaukset polttoaineveron laskusta”
-Yle Uutiset: “Kokoomuksen vaalilupaukset ja todellisuus – talouspolitiikka puntarissa”
Epilogi 
Jätä kommentti