Kuinka mieskuva vääristyi

Mieskuva on viimeisten vuosisatojen ajan rakentunut kapeiden ja rajoittavien ihanteiden varaan, niissä miehisyyttä on mitattu ensisijaisesti vallan, voiman ja suoritusten kautta. 

Tällainen toksinen maskuliinisuus on jättänyt miehille vain hyvin vähän tilaa tunteille, haavoittuvuudelle ja inhimillisyydelle, mikä taas on johtanut laajoihin psykologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 

Mutta miksi mieskuva on kehittynyt tällaiseksi? Millaisia seurauksia sillä on ollut?

Miksi mieskuvasta tuli toksinen?

Miehen rooli yhteiskunnassa on historiallisesti rakentunut tarpeesta selviytyä ankarissa olosuhteissa. 

Fyysinen voima ja kyky taistella olivat olennaisia silloin kun elämä perustui vain metsästykseen, sotaan ja vallan säilyttämiseen. Näissä olosuhteissa tunteiden tukahduttaminen ei ollut vain kulttuurinen normi, vaan myös käytännöllinen selviytymiskeino.

Ja vaikka yhteiskunnat muuttuivat hiljalleen monimutkaisemmiksi ja hierarkkisemmiksi, maskuliinisuuden ytimessä säilyi kuitenkin yhä ajatus kontrollista – niin itsensä kuin ympäristön suhteen. 

Mies määriteltiin yhä vahvaksi, rationaaliseksi ja itsehillintään kykeneväksi. Tunteiden näyttämistä, haavoittuvuutta tai avun pyytämistä alettiin pitää heikkoutena, koska ne eivät palvelleet vallan ja hierarkian logiikkaa.

Teollistuminen ja modernisaatiokaan eivät purkaneet tätä asetelmaa, vaan päin vastoin vahvistivat sitä ihan uusilla tavoilla. 

Miehistä tuli perheen elättäjiä, joiden arvo perustui vain työhön ja suorituksiin. Tämä tarkoitti, että kaikki muut elämänalueet – tunteet, ihmissuhteet, sisäinen elämä – jäivät toissijaisiksi tai täysin huomiotta. 

Pojat kasvatettiin kestämään kipua, vaientamaan tarpeensa ja kätkemään pelkonsa.

Mitä haittaa toksisesta mieskuvasta on?

Vaikka perinteinen mieskuva on voinut palvella tarkoitustaan aikoina kun ainoa päämäärä oli vain selvitä päivästä toiseen hengissä, nykymaailmassa se on kääntynyt miehiä itseään vastaan. 

Kun miehisyys on sidottu yksipuoliseen voimakkuuteen, dominanssiin ja suorituskeskeisyyteen, miehet menettävät yhteyden omiin tunteisiinsa ja muihin ihmisiin. 

Tämä aiheuttaa lukuisia psykologisia ja sosiaalisia ongelmia:

Mielenterveysongelmat ja emotionaalinen tukahduttaminen

Miehet kärsivät muita enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta harvemmin hakevat apua, koska heitä on opetettu olemaan ”kovia” ja selviytymään yksin. 

Itsemurhatilastot ovat tästä selkeä osoitus: miehet tekevät itsemurhia selvästi enemmän kuin naiset, koska heillä ei ole samanlaisia tukiverkostoja tai lupaa puhua tunteistaan ilman häpeää.

Väkivalta ja aggressio itselle ja muille

Tunteiden tukahduttaminen ei poista niitä, vaan muuttaa ne hallitsemattomaksi vihaksi ja turhautumiseksi. 

Tämä näkyy niin miesten välisenä väkivaltana, perheväkivaltana kuin itseensä kohdistettuna vahingollisena käytöksenä (päihteiden käyttö, itsetuhoisuus). 

Kun miehiä ei opeteta käsittelemään tunteitaan terveellä tavalla, ne purkautuvat tuhoisilla tavoilla.

Ihmissuhdeongelmat ja kyvyttömyys olla läsnä

Perinteinen miesihanne ei tarjoa työkaluja rakentaviin ja syviin ihmissuhteisiin. 

Miehiltä ei ole odotettu empaattisuutta, hoivaamista tai tunteiden sanoittamista, mikä johtaa siihen, että he eivät osaa muodostaa läheisiä suhteita. Tämä on erityisen haitallista parisuhteissa ja vanhemmuudessa.

Kapea käsitys miehisestä arvosta

Mies, jonka arvo perustuu ainoastaan suorituksiin, rahaan ja asemaan, on jatkuvasti paineen alla. 

Yhteiskunnallinen muutos – työttömyys, talouskriisit, kilpailu – kaikki tällainen voi helposti musertaa hänet, koska hänellä ei ole mitään muita identiteetin tukipilareita. 

Jos miehisyys on sidottu vain voimaan ja menestykseen, epäonnistuminen tarkoittaa koko ihmisarvon menettämistä.

Miksi toksinen mieskuva elää edelleen?

Vaikka yhteiskunta on muuttunut, monet rakenteet ja kulttuuriset odotukset ylläpitävät edelleen perinteistä miehen mallia:

Poikien kasvatus ja koulutus: 

Jo lapsuudessa monille pojille opetetaan, että heidän kuuluu olla vahvoja ja pärjätä yksin. Itku, pelko ja herkkyys tukahdutetaan jo varhain, tilalle istutetaan suorituspaineita.

Media ja viihde: 

Vaikka nykyisin miehisyyden kirjoa käsitellään onneksi paljon laajemmin kuin koskaan ennen, niin silti elokuvissa, peleissä ja mainoksissa miehen ihanne on valitettavan usein edelleen joko kovaksikeitetty sankari tai tunnevammainen antisankari.

Sosiaalinen paine: 

Miesten keskinäinen dynamiikka perustuu usein kilpailuun ja vahvuuden esittämiseen. Haavoittuvuuden näyttäminen voi johtaa pilkkaan tai ulkopuolisuuteen.

Perinteisten sukupuoliroolien rippeet: 

Vaikka tasa-arvo on edennyt, niin silti monet odotukset eivät ole kadonneet yhtään mihinkään. Monet miehet kokevat edelleen, että heidän täytyy olla perheen elättäjiä ja ottaa vastuu taloudellisesta turvallisuudesta, vaikka tämä rooli ei enää olekaan millään tapaa realistinen.

Miten mieskuvaa pitäisi muuttaa?

Tunteiden ilmaisun ja haavoittuvuuden normalisointi

Miehen ei pitäisi joutua valitsemaan vahvuuden ja tunteiden välillä. Vahvuus ei ole tunteiden tukahduttamista, vaan kykyä käsitellä niitä rakentavasti. Tämä täytyy sisäistää jo kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Mieskuvan monimuotoistaminen

Meidän on luovuttava ajatuksesta, että on vain yksi tapa olla mies. Jokaisella on oikeus määrittää miehisyytensä omista lähtökohdistaan, ilman että sitä arvioidaan vanhoilla, kapeilla mittareilla.

Empatian ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Miehet tarvitsevat toisiaan – ei kilpailun ja dominanssin kautta, vaan vertaisuudessa ja tuessa. Emotionaalinen kasvu on mahdollista vain, jos sille annetaan tilaa ja siihen rohkaistaan.

Terveen maskuliinisuuden rakentaminen

Mies voi olla voimakas ilman, että hänen täytyy tukahduttaa itseään. Vahvuus voi tarkoittaa myötätuntoa, vastuullisuutta ja itsensä tuntemista, ei dominoimista ja pärjäämistä.

Tiivistettynä:

Perinteinen mieskuva on ehkä palvellut historiassa tietyissä olosuhteissa, mutta viimeistään nykymaailmassa se on käynyt jo liian haitalliseksi ja vahingolliseksi. 

Miehet eivät ole koneita, joiden arvo mitataan pelkästään suorituksilla ja voimalla. Psykologisen hyvinvoinnin, ihmissuhteiden ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on ratkaisevan tärkeää murtaa vanhat, toksiset mieheyden mallit ja rakentaa tilalle ihmisläheisempi, monipuolisempi ja kestävämpi käsitys miehisyydestä.